"Heitetään kaverille rattaisiin kapulaa, tää on sen mahtavan yhteishengen satumaa "

Tässä postauksessa kaikkea muuta kuin hevosiin liittyvää ...

Valmistujaisiin tasan viikko, hirvee härdelli päällä; mekko, mekkoon sopivat stay upit, mekkoon sopivat kengät, meikin ja kampauksen suunnittelu. Ja aloitan tämän kaiken juurikin nyt, kun aikaa on enää viikko?

vahva tukkaehdokas! olin
taannoin tyhmä kun
leikkasin lähemmäs 40cm tukasta pois
joten mitään suurempaa kampausta enää
ei mun tukkaan kyllä saa :(

Tässä syy miksen ole yksinkertaisesti kyennyt tallille asti (jonne on muutenkin se 25km).
Mekkoa metsästin 7 tuntia ideaparkissa ja koskikeskuksessa, ja vihoviimeisestä kaupasta sen löysin!
Yksi huolenaihe vähemmän :) Enää täytyy toivoa että kengät löytyy, ja keksin netistä jonkinlaisen kampausmallin jonka vien mukanani kampaamoon 1.6. aamulla kello puoli kaheksan,

Toinen mikä stressaa on opiskelupaikka.
Alkuvuodesta ajattelin, että haluan jättää kaiken vanhan taakse ja siirtyä muille maille. Alkaessani käymään tallilla uudelleen, olen tullut hieman katumapäälle... Hämeenlinnassa mulla oisi vakituinen työpaikka (hyvä sellainen), mahdollisuus etsiä asuntoa pidempään, tuttu ympäristö, talli ja hevoset ja ratsastus ilmaista, mahdollisuus hankkia auto jne... Mitäs Tampereella? Okei, uusi ja iso ympäristö ja mahdollisuus aloittaa kaikki puhtaalta pöydältä. Autoa siellä ei ole järkeä edes hankkia (ei varaa maksella kalliita vakuutuksia) ja saako työpaikkaa - sitä kukaan ei tiedä ja sitten ollaankin rahallisesti pulassa jos työttömäksi siellä jään. Tuloksetkin tulevat vasta heinäkuun puolivälin tienoilla, joten asunnon löytäminenkin olisi varmaan enemmän kuin haasteellista kuukaudessa. (ja soluasuntoon en voi jänisteni kanssa mennäkään.)

Psykiatriseksi sairaanhoitajaksi olen siis suuntautumassa. Hain ensisijaisesti Tampereelle, ja jos valintakoe menee suhthyvin joudun todennäköisesti sinne. Toisaalta jo toivon etten saa sieltä valintakoekutsua. Seuraavana hakukohteena oli Hämeenlinna ja viimeisenä perää pitää Tikkurila, jonka olen päättänyt jo hylätä täysin. Jos ei kolahda kumpikaan (tre tai hml) keksin B-suunnitelman. Joko se on jotakin hevosiin liittyvää (ypäjälle), tai sitten käyn jonkin lyhyt koulutuksen - esimerkiksi baarimikoksi. Varmaa on kuitenkin se, että opiskelen vaikka aikuispuolella oppisopimuksella psykiatriseksi sairaanhoitajaks.




 

Oli miten oli ja kävi miten kävi; Päätin nyt vihdoin, että paikkakunnasta riippumatta aloitan pienimuotoisen hermeliinin (ja toivon mukaan myös kääpiöperhosen) kasvatuksen! Tuttavapiirissä onneksi lymyää muutama kaniasiantuntija,jotka toimivat kasvattajina, joten toivon mukaan saan heiltä pientä ohjeistusta sitten syksymmällä :)

Ensi viikon lauantaina sit lätsä päässä!
Kummitäti lupaillut kuvailla ja ottaa lisäksi kuvat Mantan kanssa, joten saa hevosyo-kuvatkin :)